Otsikko saattaa olla hieman päällekäyvä, mutta se kuvastaa hyvin minun tämän hetkisiä tunteitani.

Tässä sitä ollaan, raskaana (taas), ja mies aloitti jo nyt höpinän varpajaisista. Jouduin pari päivää oikein miettimään asiaa, ennen kuin uskalsin vastata mitään. Varpajaisiahan ei nimittäin meidän talossa vietetä, se on vissi, mutta miten selittää se vanhanaikaiselle ja sukulaisten & kavereiden mielipiteiden varassa roikkuvalle miesparalle?

Aloitin keskustelun kevyesti: "millainen olo sulla nyt on?" Kun mies vastasi, että hän voi ihan hyvin, kysyin, voidaanko jutella aiheesta, josta tulee riita. Mies hyppäsi varpailleen jo tässä vaiheessa, mutta antoi sentään luvan jatkaa. Täräytin kaikella feministin voimallani, että mikäli herra aikoo pitää varpajaiset, jotka ovat jäänne ajalta, jolloin miesten asia ei ollut olla mukana raskaudessa ja synnytyksessä, hän voisi toki pitää juhlansa. Mutta yhteenkään ultraan tai edes synnytykseen hänellä ei olisi mitään asiaa.

Hirveä vänkä vänkähän siitä alkoi.

En voi mitenkään ymmärtää, miksi mies (olettaen, että hän rakastaa hippusen verran naistaan) haluaa jättää juuri syntyneen lapsensa ja rääkätyn naisensa ja lähteä ryyppäämään. Ja sitten mahdollisesti toikkaroida vielä krapulassa seuraavan päivän. Itse en heti keksi sen epäkunnioittavampaa tai kamalampaa käytöstä naista kohtaan, joka on juuri saattanut uuden elämän maailmaan.

Eivätkä nuo miehet ole kovin innoissaan olleet järjestämässä naiselle ryyppäjäisiä heti vauvan synnyttyä. Mikä itku ja hammasten kiristys siitä syntyisi, kun se olisikin nainen, joka lähtee baanalle eikä mies!

Välillä tekisi mieli itkeä ja välillä raivota kun tästä asiasta käyn keskustelua. Kun "ainahan miehet on pitäneet varpajaisia" ja "kaikki kaverikin on pitäneet". Voisitteko miehet painua vittuun varpajaistenne kanssa! Tiedän, että kuulostan aivan telaketjufeministiltä, mutta jonkun se on aloitettava puhuminen tästäkin aiheesta. Naiset, me olemme nousseet vastarintaan jo niin monessa asiassa, että on aika poistaa jälleen yksi tasa-arvon vastainen asia tästä yhteiskunnasta! Asia ei ole suuri, mutta sen vaikutus voi olla.

Tämä on toki vain oma mielipiteeni. Jos joku nainen näkee kivana sen, että mies katoaa paikalta ja lähtee juhlimaan, mikäs siinä. Kunhan kyse ei ole siitä, että varpajaiset on "pakko" pitää.

Ja itse otan mieluummin synnytykseen turvakseni ihmisen, joka oikeasti välittää minusta ja minun tuskistani, eikä vain hermoile, etteikö se vauva voisi jo syntyä, kun kohta pitäisi aloittaa bileet. Kun millään minun päähäni ei mahdu, että mies voi oikeasti olla läsnä tapahtumassa, jos häntä kiinnostaa vain mahdolliset juhlat jälkeenpäin.

Miehet, voisitteko kunnioittaa naisianne. Niitä juhlia ehtii pitää myöhemminkin. Esimerkiksi silloin, kun naisellakin on mahdollisuus niihin osallistua.